Buttiako apruno skoola

Buttiako diinibongiire aaĥĥena aktiives arre buttiako apruno skoolessa, te tšeeres tšetano plaanibi ta džeinom draatiba daala skoolibiessa. Tu dikkeha leen aro sikjibosko stunni, aro projektiengo draatibi ta aro tukko buttiako streeviba (LIA).

Dooleske te buttiako maraknengo hyövibi paruvena sakka var hyövyla nii daala skoolibiengo arruno džaanibi ta rigibi paruves. Neeve skoolibi byrjyla ta vaure naĥula sakka var kaana hajibosko hyövibi paruvela.

Tukke sar sikjikuuno dauva mienila te tukko buttiako hajiba hin aktuaalo ta puĥĥime aro buttiako marakne kaana tu aaĥĥeha fäärdime tukko skoolibiessa.

Faktos

• Neer saare skoolibi tu laha uutan louvo ta saare komujen hin horttiba te lel penge sikjikuunesko loons.
• Tuut hin vojiba te velkaves maĥkar 16 frooĥlaaga skoolibosko partjibi ta ĥeelune frooĥlaagime buttiako rigie.
• LIA mienila te tu aaveha skoolime aro hortto ta džiido tšatšo buttiako stedos.
• Buttiako apruno skooliba hin tšerto butvare skoolibosko stellibongiirenna (skoola) so hin tšunde are butvare stedi trystal hilo them.
• Daala skoolibi hin diino privaato skoolibosko freestibongiirenna, phuujenna/ thaanenna, rigiakofallibienna ta unversiteetienna/apruno skoolenna.
• Skoolibi hin följime themmuno  latšibosko ĥlaakakiire tšenstibongiirenna koonen beĥĥena aro Buttiako Apruno Skoolako Tšensta.

YH-sikjikuune lena butvaris butti reetes paale lengo roodibosko sanniba. 

Innehållsförteckning

Sar douva hin tšerto?

Arre roodiba ta ĥleppiba

Sikjibosko louvengo jelpibi ta drabibosko berĥĥengo presibi

Buttiako skooliboske veegime Sveittiko tšimb

Tšatšo hajiba – tšeer validimos dotta so tu hajuveha

Sar douva hin tšerto?

Arre aro buttiako apruno skoolako sikjiba džala tšetanes teoriosko džaaniba ta tšeeriba aro butvare skoolibi. Tšeeriba hin khaaro LIA ta douva mostula tšeeres aro buttiako stedos.

Kajo LIA-perioodosko tiija tu aaveha skoolime aro buttiako stedos teele buttiakodiiniboskiirosko rigiba/sikiba.

Dauva mienila te tuut hin vojiba te barjaves anglal tukko hajiba so tu hin liial skoolata ta tšuuves aro tšatšo butti douva. Tuut hin vojiba te lel kajo skoolibiako tiija buttiako dživibosko džaaniba ta panna džaaniba tukko buttiako rollesta. Tiljimes tu leha sankibi aro buttiako marakne so latšes liedila tuut fani aro butti paale tukko sanniba/roodiba. Arre aro LIA hin tukko skoolibosko plaanos ta tukke tšerto saaki so tu hyövyveha sikjuves. Saare skoolibi so rigila tuut aro kvalifiserto buttiako apruno skoolako exaamos/sanniba kai hin 400 YH-punta (so hin dui berĥĥesko hilo divisako sikjiba) elle butide, dotta hin koni kuttide sar 25 prosenttos LIA. Le sankiba tukko skooleha sar LIA vojuvela/šaj te stelles ta sar baro tiija tukko skoolibiatta hin LIA aro douva skooliba so tu aaĥĥeha džintime

Ĥleetiba

Buttiako apruno skoola hin paale gymnasios skoolibiako tiijano skooliba.

Tiijano langĥtiba

Butvaris YH-skoolibi aaĥĥena maĥkar iek elle dui berĥ langĥte.

Punktengo stelliba/systemos

Skoolibosko langĥtiba hin diino aro buttiako  apruno skoolako punkti (YH-punkti),kai pangĥ punkti hin iek kurkesko hilo tiijako sikjiba.100 punkti hin paĥ berĥĥesko  hilo sikjibosko tiija, 200 punkti hin iek berĥĥesko hilo tiijako sikjiba, 400 punkti dui berĥĥesko hilo tiijako sikjiba ta jakkes anglal.  

Aro dauva tabellos tuut hin vojiba/šai te dikkes buttiako apruno skoolako stelliba aro punktengo systemos so hin aro universiteettos ta aro aprune skoola. Hogaven douva te daala hin bi endo skoolibiengo langĥtiba so hin sikate, naa douva savo ĥleetiba dauva skooliba tilsvaarila.

Skoolibosko langĥtiba	Buttiako apruno skoolako punkti	Apruno skoolako punkti
0,5 berĥ	100	30
1 berĥ	200	60
2 berĥ	400	120
3 berĥ	600	180

Sanniba/Roodiba

Kaana YH-skooliba rigila tuut te lel tukke sanniba/roodiba douva hyövyla aaĥĥes altiki iek berĥ langĥto. Ke tukko skooliba naa na rigila tuut te lel tukke sanniba/roodiba tuut hin endo horttiba te lel tukke skoolibosko liin/sanniba.

Aro Buttiako apruno skoola hin dui roodibi (examos):

• Buttiako apruno skoolako roodiba

• Doogime buttiako apruno skoolako roodiba

Buttiako Apruno Skoolako Tšensta 

Buttiako Apruno Skoolako Tšenstako ĥeeruno butti hin te tilsvaaraves puĥĥibienna so hunjula aro buttiako apruno skoola aro Sveittiko them ta dikkel angle te daala skoolibi tilsvaarila aro buttiako maraknengo ventiba ta komujengo hajiba. Doori hin stellide iek froojime laaga so vollila tšenstengo ta skoolibosko stellibongiirengo butti. Tšensta dikkela paalal ta vastila bisveeringi aro doola skoolibi so aro mengo tilsvaaribiako partjiba/dielos.

Ame tenkaveha nii skoolibiengo ĥlaagiba, samlavaha it džaaniba ta dikkaha paalal savoĥlaaga aavibi vela auri skoolibiatta.

Draba butide Buttiako Apruno Skoolako Tšensteatta

Arre roodiba ta ĥleppiba

Dai tu voibuveha/šaj te drabaves butide doogibosko tšuuvibienna, arre ĥleppibosko kviilibienna ta dotta sar te roodaves.

 

Jakkes tu ĥleppuveha arre aro buttiako apruno skoola tuut hin mostiba te pherdaves botnosko doogibiako kviilibi. Dauva mienila te tuut hyövyveha aaĥĥes gymnasiosko (maĥkurno skoolibosko) sanniba elle itĥlaagime vauro skooliba.

Butvare skoolibi hin nii pappales hyövime ajasaave vaure froojime hajibi. Daala mote aaĥĥes sannibi so hin aulo boijime/dikkime tšihkoneske froojime gymnasiosko kurssenna elle douva te tuut hin hajiba aro buttiako dživibosta. 

Skooli tšeerena arre liiniba 

Aro buttiako apruno skoola hin butvare skoolibosko stellibongiire (skoole) ta joon tšeerena kokare arre liinibi aro lengo skoolibi. Le sankiba alti reetes skoolessa kaana tuut hin varesave puĥĥibi arre rootibosta ta save doogibi hin hyövime aro douva skooliba kai tu kammeha te aaves arre.

Sisto rootibosko diives paruvela iek skoolibiatta ar´vauro.

Save saaki hyövyla aaĥĥes arre aro tukko rootiba?

Jus save saaki hyövyveha aaĥĥes arre aro tukko rootiba, paruvela  maĥkar skoola ta skoolibi, bi dai hin iek par naalune merkne doolenna:

• Sanniba/Roodiba
• Personaalo liin
• Buttiako sanniba
• Buttiako sikibi (so ta sar tu hin tšerto butti)

Jus tšatšo džaaniba so hin hyövime tu laha skoolibosko stelliboskiiresta.

Botnosko doogibi

Are saare skoolibi hin hyövime gymnasiosko sanniba elle itĥlaagime sanniba. Tšuuvibi aaĥĥena phirre ta rootibongiire koonen aavena are butvare paalunenna ta hajibienna hin horttiba ta vojiba/šaj te pherdaves daala kviilibi.

Tu aaĥĥeha doogime aro skooliba kaana tu pherdaveha varosoo daala kviilibienna:

1. Tuut hin gymnasiosko sanniba(maĥkurno skooliba) elle phuujano baro komujengo skoolibosta.

 

1. Tuut hin sveittiko elle auriako themmuno skooliba so hin itĥlaagime kviilime sar aro punktos 1.

 

1. Tu aaĥĥeha buurime aro Tanskako them, Fintiko them, Islandiako them elle Norjako them katta tu hin liial itĥlaagime skooliba.

 

1. Kaana tuut hin kajo sveittiko elle auriako themmuno liian skooliba, elle tšatšuno hajiba, elle kaana tuut hin ajasaavo dživibosko saakienna liino hajiba so doogila tuut te aaves arre aro skooliba.

Punktos 4 mienila douva te tu mote aaĥĥes doogime te aaves arre aro skooliba vaure maneerenna, naa endo gymnasiosko sannibiessa. Saare komujen hin lengo iego tšeeribosko hajibi. Iek dielos hin liine doola tšenstavitiko skoolibosko maneeressa, naaluno merkneha gymnasios (maĥkurno skooliba)- elle apruno skoolibiatta, bi vaure fani liian lengo hajiba buttiatta, stakkesko buttiatta elle phirrotiijano kursenna. Dauva hin khardo tšatšo hajiboske.

Douva skoola kai tu kammeha te sikjuves hyövyla tenkaves so hin tukko tšatšuno hajiba. Skooa fani tšeerela tukke varesave teste jakkes te joon dikkena so aaĥĥela tukko hajibi ta aaĥĥenako doola itĥleetime gymnasios kurssenna. Tenkibi daalenna mote dikkes aro  froojime veiji. Iek ajasaavo froojime veijenna hin validimos (reell kompetens – tšatšo hajiba – validimos).

Spesiaalo paaluno džaaniba /hajiba

Are butvare skoolibi hin nii ventime paaluno džaaniba. Doola paruvela iek skoolibiatta ar´vauro. Doola mote aaĥĥes ajasaave, te tu hyövyveha boijuves/dikkaa tšihkoneske sannibi aro iek elle butide spesiaale gymnasiosko kursenna. Vaure skoolibi kammela tutta buttiako tšeeribosko hajiba spesiaalo buttiako rigiatta, jakkes te tu aaĥĥehas doogime. Vaure  kammibi, tiljimes džaanibiatta, hin te tuut hin hyövime aaĥĥes draatibosko peleĥkos.

Bansa tuut aro skoola, jakkes te tu lehas džaanel save kviilibi hin tšunte apo douva skooliba kai tu kammeha te džal.

Vojiba/šaj te lel tukke paaluno sikjiba angle buttikaano skooliba

Ke tu na pherdavaha daala spesiaale džaanibiako kammibi aro tukko skooliba doori hin vojiba/šaj te lel iek angluno sikjiba tukke savo dela tukke doola hajibi so hin hyövime. Aro doola skoolibi, kai ajasaavo angluno sikiba hin diino, tu laĥĥeha douva džaaniba teele nau ”Särskilda förkunskaper - Spesiaalo angluno hajiba” aro douva paĥ kai tukko skooliba hin sikato.

Froojime nikki liiniba doogibiako kviilibienna

Tukke koon naa na pherdela tšenstikaane botnosko doogibi ta spesiaale anglune džaanibi hin panna iek vojiba/šaj te aaves arre aro skooliba. Skooles hin horttiba te tšeeres froojime nikki liiniba doogibiako kviilibiesta, kaana joon tenkena, te roodibeskiires  hin vojiba/šaj ta hajiba te džal džejnom dauva skooliba ta tšeeres butti aro douva buttikaano partjiba kai dauva skooliba rigila les. Bansa tuut reetes aro skoola, te džeenjaves ke dauva hin vojime/šaj tukke aro douva skooliba savo tu aaĥĥeha džintime.

Hajiba aro sveittiko tšimb

Ke tuut hin hajiba aro vauro dako tšimb sar sveittiko, dansko, färöisko, isländsko elle norsko tuut hin mostiba aaĥĥes hajiba aro sveittiko tšimbeatta so hin hyövime tukke te džeenjaves datta skoolibiatta. Douva hin skoola koon dömmila ta rootila, ke tuut hin doola hajibi so hin hyövime ta kviilime.

Buttiakomarakne vojula/šaj kviilaves te tuut hin mostiba te aaĥĥes spesiaale buttikaano partjibosko rakkibiako ta tšimbako hajiba. Jakkes te tu lehas ajasaave rakkibiako ta tšimbako hajiba hin alti vojiba/šaj te lel tukke sar sikjikuuno buttikaano sveittiko tšimbeako sikjiba (SMY). 

Velkiba ta arre liiniba

Ke doori hin butide doogime roodibongiire sar hin stedi aro skooliba, skoola tšeerela velkiba maĥkar roodibongiire. Sar douva džala, paruvela iek skoolibiatta ar´vauro.

Velkiboskobotjiba vojuvela/šaj aaĥĥes iek elle dui var daalenna:

•   Sanniba
  • Spesiaalo testos (rannime elle rakkibosko tšeeriba)
  • Paaluno skooliba
  • Buttiakohajiba

Ke tuut hin puĥĥibi dotta sar velkiboskobotjiba aavela tšerto ta sar tu vojuvehas/šaj te treenaves pes, tuut hin vojiba/šaj te lel sankiba skooleha koon stellila skooliba.  

Sikjibosko louvengo jelpibi ta drabibosko berĥĥengo presibi

Saare skoolibi aro buttiako apruno skoola dela horttiba te lel sikjibosko louvengo loone CSN:atta ta neer saare hin uutan louvengo presibi. 

 

Butvare YH-skoolibi aaĥĥena vojime/šaj te lel uutan louve, bi vare lenna lena sikjikuunengo presiba. Are saare skoolibi tu hyövyveha kokares presaves liinenna ta vaure materiaalenna, itĥlaagimes sar aro apruno skoola/universiteettos. Starka alti tĥihkas save presibi hin hyövime aro skooliba angle douva tu phukaveha tuut aro skooliba.

Saare skoolibi dela horttiba te lel peske sikjibosko louvengo loon savo aavela aro Sveittiko Themmuno Sikjibosko Ĥaĥtibiako Paljako Phuujatta (CSN). Dauva horttiba hin nii diino kaana tuut hin LIA-tiija (Sikjiba/treeniba aro butti) so hin tšerto aro buttiako stedos.

Te tu lehas horttiba te lel sveittiko sikjibosko louvengo jelpiba sar auriako themmesko themmeskiiro, tu hyövyveha pherdaves varesave kammibi. Daala kammibi paruvela ta froojila doi savo themmesko themmeskiiro tu san/aaĥĥeha.

Draba butide sikjikuunengo jelpibosko louvenna aro CSN:esko internettiako patrenna.

Buttiako skooliboske veegime Sveittiko tšimb

Buttiako marakne mote kammel tutta froojime buttiikiiro tšimbako hajiba. Jakkes te tu lehas ajasaavo tšimbako hajiba, tuut hin fani  horttiba te lel sveittiko tšimbako sikjiba so jelpila tuut aro tukko buttiako skooliba (SMY).

Buttikaano sveittiko tšimbako (SMY) mieniba hin te del tukke ajasaavo tšimbako hajiba so hin hyövime jus aro tukko buttiako rigia kai tu kammeha te aaves skoolime. Douva fani jelpila tuut te laĥĥes lokkide butti paale tukko skooliba.

Sar tu hyövyvaha tšeeres

Le sankiba tukko skoolaha ta rakke lenge, te tu hyövyveha sveittiko tšimb aro tukko buttiako tšeeriba. Skoolibiako stelliboskero (skoola) veegila ta tšeerela dömmös dotta, hinko tukko aaĥĥibi saakakiire dauva sikjiboske. SMY hin vojime te stellaves kokares aro skoolata elle leen hin vojime te lyönaves aurikaane konsultos dauva sikjibosko buttiake. 

Kaana skoola džaanela datta sikjibosko hyövibosta, ta joon dikkena te leen hin vojime te stellaves SMY, joon roodena penge louvo aro Sveittiko apruno buttiako skoolako Tšenstibiesta.

Tšatšo hajiba – tšeer validimos dotta so tu hajuveha

Ke tuut naa na aaĥĥela hyövime skoolako doogibi, tuut hin vojime te tšeeres validimos dotta so tu hajuveha jakkes te tu doogaveha aro douva skooliba kai tu kammeha te džal. Validimos motenii aaĥĥes iek veijos te lel dikkime tšihkoneske paartjibi diele tukko skoolibosko programmesta. 

Hajibi ta džaanibi hin vojime te lel peske kajo tšentikaano skooliba (gymnasios elle apruno skooliba) elle aro buttiatta, stakkengo buttiatta elle bi-tšenstikaano skoolibiatta (naaluno merkneha iek phirro tiijano kurssos). Kollektiivine/tšetane, tšatše hajibi so tuut hin, hin khaarime tšatšo hajiba(reell kompetens) ta validimos hin veijos te lel douva apre so tu tšatšes hajuveha. Validimos mienila, te tukko hajiba aavela pinsime ta veegime kajo rakkibosko tšeeribiessa ta froolaagime testessa aro partjime veijos.

Tuut hin vojime te lel skoolibiako sanniba, vahka tuut naas paaluni skooliba elle tšenstikaane sannibi

• Ke tuut naas skoolibiako sanniba elle sertifikaatos hin validimos iek veijos te tšatšaves te tuut hin paaluno tiijako hajiba dola hyövime saakenna so tu hin liial vaures, ta jakkes tu aaveha endo hunjime te aaves arre aro dauva skooliba. Laĥ tukko skooliba daarita yrkeshogskolan.se ta le sankiba skoolibiako stelliboskiireha te lel validimos tukko hajiboske.

• Hinko tuut hyövime te lel tukke gymnasiosko skooliba angle ke tuut hin vojiba te džal aro buttiako apruno skooliba? Le sankiba tukko kokaro phuuesko thaanessa te lel tukke butide džaaniba datta.

Draba boijumes/gottiboske varekaane partjibi skoolibosta

Endo kaana tuut hin tšenstikaano sannibi paaluno skoolibosta vojuvela validimos tukko hajibosta stöttaves tukko skoolibosko tiija aro apruno buttiako skoola kai tu hin aulo liino arre.

Butide džaaniba ta drom te džal angles

Hoga dauva te butvare tšenstibongiire tšeerela butti validibiessa. Tuut hin vojime te laĥĥes butide džaaniba datta saakiatta daalenna:

Skoolibiako fallibos:

Swedish National Agency for Education (Skolverket)

Buttiako džooresko ofisia:

Swedish Public Employment Service (Arbetsförmedlingen)

The Swedish Council for Higher Education (Universitets- och högskolerådet)

studera.nu