Ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulussa työnantajat ovat aktiivisia sekä koulutusten suunnittelussa että toteutuksessa. Työnantajia tapaa luennoilla, hankkeissa sekä harjoittelun että työelämässä oppimisen yhteydessä.

Koska työmarkkinoiden tarpeet vaihtelevat ajan myötä, myös koulutusten sisältöä ja suuntausta päivitetään. Uusia koulutuksia käynnistetään ja toisia katoaa sitä mukaa, kun osaamistarve muuttuu.

Opiskelijan kohdalla se merkitsee, että saatu ammattitaito on valmistuttaessa ajankohtainen ja työelämän kysymä. 

Tietokulma

• Useimmat koulutukset ovat maksuttomia ja jokainen opiskelija on oikeutettu opintorahaan.
• Valittavana on 16 eri koulutusaluetta ja satoja eri ammatteja.
• Työelämässä oppiminen tarkoittaa koulutusta tositilanteessa työpaikalla.
• Ammattikorkeakoulu koostuu monista eri koulutuksen järjestäjistä (kouluista) ympäri maata.
• Koulutusta antavat yksityiset koulutusyritykset, kunnat, maakäräjät ja yliopistot/korkeakoulut.
• Koulutuksien valtiollisena valvojana ja laaduntarkastajana toimii Ammattikorkeakouluvirasto.

Ammattikorkeakoulun opiskelijat saavat usein töitä heti tutkinnon jälkeen.

Innehållsförteckning

Miten kaikki toimii?

Hakeminen ja koulutukseen pääseminen

Opintoraha ja opintomaksut

Ammattiruotsi

Todellinen osaaminen ‒ kokemusten validointi

Miten kaikki toimii?

Useimmissa ammattikorkeakoulujen järjestämissä koulutuksissa teoria ja harjoittelu vuorottelevat. Harjoittelua kutsutaan työelämässä oppimiseksi (lärande i arbetslivet, LIA), ja se tapahtuu työpaikoilla.

Harjoittelukausina koulutusta annetaan työpaikalla työnantajan ohjauksessa. Sen johdosta koulussa saatuja tietoja saa kehittää eteenpäin todellisessa ympäristössä. Jo koulutuksen aikana saadaan työelämäkokemusta ja harjoitusta ammattirooliin. Sen lisäksi opiskelija saa kontakteja työelämään, jotka saattavat johtaa työpaikkaan suoraan tutkinnon jälkeen. Työelämässä oppiminen sisältyy koulutuksen kurssisuunnitelmaan, ja sille on asetettu saavutettavia tavoitteita. Laadukkaaseen ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset, jotka kattavat 400 ammattikorkeakoulupistettä (vastaten kahden vuoden täysipäiväisiä opintoja) tai enemmän, sisältävät vähintään 25 prosenttia työelämässä oppimista. Koulu antaa tietoja työelämässä oppimiseen liittyvistä järjestelyistä, sekä miten suuri osa kiinnostavan koulutuksen ajasta on työelämässä oppimista.

Taso

Ammattikorkeakoulu on lukion jälkeinen koulutusmuoto.

 

Ohjelman pituus

Useimmat ammattikorkeakoulutukset kestävät yhdestä kahteen vuotta.

 

Pistejärjestelmä

Koulutusten pituus ilmoitetaan ammattikorkeakoulupisteinä, joissa viisi pistettä vastaa viikon täysipäiväisiä opintoja. 100 pistettä vastaa puolen vuoden täysipäiväisiä opintoja, 200 pistettä vuoden täysipäiväisiä opintoja, 400 pistettä kahden vuoden opintoja jne.

Taulukko näyttää ammattikoulupisteet suhteessa yliopistojen ja korkeakoulujen pistejärjestelmään. Huomioi, että taulukko esittää vain koulutusten pituuden, muttei mitä tasoa koulutus vastaa.

Koulutuksen pituus	Ammattikorkeakoulun pisteytys	Korkeakoulun pisteytys
0,5 v	100	30
1 v	200	60
2 v	400	120
3 v	600	180

Tutkinto

Ammattikoulun tarjoaman koulutuksen on oltava vähintään vuoden mittainen voidakseen johtaa tutkintoon. Jos koulutus ei johda tutkintoon, tutkintotodistuksen sijaan voi saada koulutustodistuksen.

Ammattikorkeakoulussa on kaksi eri tutkintoa:

• Ammattikorkeakoulututkinto
• Laadukas ammattikorkeakoulututkinto

Ammattikorkeakouluvirasto

Ammattikorkeakouluviraston pääasiallisena tehtävänä on vastata Ruotsin ammattikorkeakoulua koskeviin kysymyksiin ja huolehtia siitä, että koulutukset vastaavat työelämän osaamistarpeita. Ruotsissa on voimassa erityinen laki ja asetus, joka säätelee viranomaisen ja koulutuksen järjestäjien työtä. Viranomainen harjoittaa valvontaa ja käsittelee sen vastuualueella oleviin koulutuksiin kohdistuvista valituksista. Tarkastamme myös koulutusten laatua, tuotamme tilastoja ja seuraamme koulutusten tuloksia.

Lue lisää Ammattikorkeakouluvirastosta

Hakeminen ja koulutukseen pääseminen

Alla annamme kelpoisuussääntöjä, pääsyvaatimuksia ja hakemista koskevia tietoja.

Ammattikorkeakouluun pääseminen edellyttää ennen kaikkea, että peruskelpoisuutta koskevat vaatimukset täyttyvät. Se merkitsee lukiotutkintoa tai vastaavaa.

Monet koulutukset edellyttävät myös erityisiä pohjatietoja koskevia vaatimuksia. Ne merkitsevät tavallisesti lukion joiltakin erityiskursseilta saatuja hyväksyttyjä arvosanoja tai määrättyä työelämästä saatua kokemusta.

Koulut huolehtivat pääsytarkastuksesta

Ammattikorkeakoulussa on monia eri koulutuksen järjestäjiä (kouluja), jotka huolehtivat itsenäisesti koulutukseen johtavaista valinnoista. Ota aina yhteyttä suoraan kouluun hakemusta ja kiinnostavan koulutuksen vaatimuksia koskevissa kysymyksissä.

Hakemuksen jätön viimeinen päiväys vaihtelee koulutuksesta toiseen.

Mitä hakemuksen on sisällettävä?

Hakemuksen täsmällinen sisältö vaihtelee koulujen ja koulutusten välillä; alla joitakin esimerkkejä:

• Todistus
• Henkilökohtainen kirje
• Työtodistus
• Suoritustestit

Vaatimuksia koskevia täsmätietoja saa koulutuksen järjestäjältä.

Peruskelpoisuus

Kaikkien koulutusten vaatimuksena on lukiotutkinto tai vastaava. Säännöt ovat joustavia, ja erilaista taustaa sekä kokemusta edustavat hakijat voivat täyttää pääsyvaatimukset.

Koulutuskelpoisuus täyttyy jollakin alla olevista vaatimuksista:

1. Lukiosta tai kunnallisesta aikuisopetuksesta saatu lukion tutkinto.
2. Ensimmäisen kohdan vaatimuksia vastaava ruotsalainen tai ulkomainen koulutus.
3. Asuinmaana on Islanti, Norja, Suomi tai Tanska, joissa on saatu kelpoisuus vastaavaan koulutukseen.
4. Hakijalla on ruotsalainen tai ulkomainen koulutus, käytännön kokemusta tai jokin muu olosuhde, joka antaa edellytykset koulutuksen hyödyntämiselle.

4. kohdan mukaan kelpoisuuden voi saada muilla keinoin kuin lukiotodistuksen kautta. Kaikki ihmiset tietävät ja osaavat erilaisia asioita. Osaaminen on saatu muodollisen koulutuksen kuten esimerkiksi lukiossa ja korkeakoulussa saadun opetuksen kautta, kun taas osa voi olla peräisin työstä, yhdistystoiminnasta tai vapaa-ajalla käydyistä kursseista. Sitä kutsutaan todelliseksi osaamiseksi. 

Opiskelukohteena olevan koulun on voitava tehdä todellista osaamista koskeva arvio. Koulu voi esimerkiksi tehdä eri testejä nähdäkseen vastaavatko tiedot lukiokurssien sisältöä. Arvioinnit voidaan tehdä eri tavoin. Erityistä menetelmää kutsutaan validoinniksi. 

Erityiset pohjatiedot

Monet koulutukset vaativat myös erityisiä pohjatietoja. Ne vaihtelevat koulutuksesta toiseen. Vaatimukset voivat koskea hyväksyttyjä arvosanoja yhdessä tai useammassa lukion kursseista. Jotkut koulutukset vaativat kelpuutuksen myöntämiseksi kokemusta erityiseltä työelämän ammatilliselta alueelta. Tietovaatimusten lisäksi koulu voi asettaa myös muita vaatimuksia kuten esimerkiksi ajokortin.

Ota yhteyttä kouluun, joka antaa selvityksen kiinnostavalle koulutukselle asetetuista vaatimuksista.

Kelpoisuuden antavan esikoulutuksen mahdollisuus

Jos hakija ei täytä koulutukselle asetettuja esikoulutusvaatimuksia, hänellä on mahdollisuus käydä vaadittavat esitiedot antava esikoulutus Koulutusta esittelevän verkkosivun otsikosta ”Erityiset pohjatiedot” saa tietoja koulutuksista, joissa se on ajankohtaista.

Kelpoisuusvaatimusten poikkeukset

Jos perustavaa koulutusta ja erityisiä pohjatietoja koskevat vaatimukset eivät täyty, hakijalla on silti mahdollisuus tulla valituksi. Koulu voi nimittäin tehdä poikkeuksen arvioidessaan, että hakijalla on mahdollisuus selviytyä koulutuksesta ja työskennellä koulutuksen tähtäimessä olevassa ammatissa. Ota yhteyttä suoraan kouluun, joka antaa tietoja siitä, onko tällainen mahdollisuus olemassa kiinnostavan koulutuksen kohdalla.

Ruotsin kielen taidot

Jos äidinkieli on jokin muu kuin ruotsi, fääri, islanti, norja tai tanska, hakijalla on oltava tarvittavat ruotsin kielen taidot selviytyäkseen koulutuksesta. Asian ratkaisee koulu, joka testaa, onko hakijalla vaadittavat tiedot.

Työmarkkinat saattavat vaatia erityisiä ammattikielen taitoja. Ammattiruotsin kielitaitojen hankkiminen voi olla mahdollista opiskelijalle ammattiruotsin (SMY) opetuksen kautta.

Valintamenettely ja sisäänpääsy

Valinta suoritetaan, jos kelpoisia hakijoita on enemmän kuin koulutuspaikkoja. Valintamenettely eroaa koulutuksesta toiseen. 

Valintaperusteina voidaan käyttää jotakin tai joitakin seuraavista:

• Todistusta
• Erityistä pääsykoetta (kirjallinen koe tai haastattelu)
• Aiempi koulutus
• Ammatillinen kokemus

Valintaa ja valmistautumista koskevat kysymykset voi esittää koulutusta järjestävälle koululle.

Opintoraha ja opintomaksut

Kaikki ammattikorkeakoulun järjestämät koulutukset oikeuttavat Opintotukiasiain keskuslautakunnan (CSN) myöntämään opintorahaan ja melkein kaikki ovat ilmaisia.

Useimmat ammattikorkeakoulun koulutukset ovat ilmaisia, mutta jotkut veloittavat opiskelijamaksun. Jokaisessa koulutuksessa kirjallisuudesta ja muusta opintomateriaalista on maksettava samalla tavoin kuin korkeakouluissa. Tarkista aina mahdolliset kustannukset ennen koulutukseen ilmoittautumista.  

Kaikki koulutukset oikeuttavat Opintotukiasiain keskuslautakunnan (CSN) myöntämään opintorahaan. Se koskee myös LIA-kausia (Työelämässä oppimista), joka tapahtuu työpaikoilla.

Ulkomaan kansalaisen on täytettävä määrätyt ehdot ollakseen oikeutettu opintotukeen. Eri maiden kansalaisia koskevat eri ehdot.

Lue lisää opintorahasta CSN:n verkkosivulta 

Ammattiruotsi

Työmarkkinat saattavat vaatia ammattiruotsin hallitsemista. Sellaisen hankkimiseksi opiskelijalla voi olla mahdollisuus saada ammattiruotsin opetusta (SMY).

Ammattiruotsin opetuksen tarkoituksena on antaa juuri koulutuksen tähtäimessä olevan ammatin vaatima kielitaito. Sen johdosta työnsaanti koulutuksen jälkeen voi helpottua.

Toimi näin

Ota yhteyttä kouluun ja kerro, että tarvitset ammattiruotsin opetusta. Koulutuksen järjestäjä (koulu) arvioi, onko opetukselle olemassa edellytyksiä. Koulu voi järjestää SMY-opetuksen itse tai käyttää opetukseen konsultteja.

Koulun saadessa tiedon tarpeesta ja todettuaan kielenopetuksen tarjoamisen mahdolliseksi, koulu hakee siihen varoja Ammattikouluvirastolta.

Todellinen osaaminen ‒ kokemusten validointi

Tarpeellisten todistusten ja vakuuksien puuttuessa validointi on tapa saada kelpoisuus koulutukseen.Validointi voi olla myös tapa hyväksilukea koulutuksen osia.

Tietoja ja osaamista voi saada sekä muodollisen koulutuksen (esimerkiksi lukio- ja korkeakoulukoulutuksen) että työn, yhdistystoiminnan tai epävirallisen koulutuksen (esimerkiksi vapaa-ajalla käydyn kurssin) kautta. Koostettua, tosiasiallista osaamista kutsutaan todelliseksi osaamiseksi validoinnin ollessa menetelmä, jolla todellinen osaaminen nostetaan esille. Validoinnin avulla tiedot ja osaaminen kartoitetaan ja arvioidaan strukturoidusti toteutettujen keskustelujen ja testien kautta.

Kelpoisuuden voi saada myös ilman todistuksia

• Todistusten ja vakuuksien puuttuessa validointi on tapa osoittaa muualta saadut välttämättömät pohjatiedot ja saada kuitenkin koulutuskelpoisuus. Verkkosivulta yrkeshogskolan.se voi löytää koulutuksen ja saada yhteyttä koulutuksen järjestäjään kokemusten validoinniksi.
• Tarvitsetko lukiokoulutusta ennen ammattikorkeakoulussa annettavaa koulutusta? Lisätietoja saa ensi sijassa asuinkunnalta.

Osa koulutuksesta voidaan hyväksilukea

Jos aiemmista koulutuksista on saatu muodolliset todistukset, voi todellisen osaamisen silti validoida ja lyhentää siten valitun ammattikorkeakoulun koulutusaikaa.

Lisätietoja ja eteenpäin johtavia teitä

Huomioi että monet eri viranomaiset suorittavat validointia. Heitä koskevia lisätietoja saa alla olevilta verkkosivuilta:

Kouluvirasto: Swedish National Agency for Education (Skolverket)

Työnvälitys:Swedish Public Employment Service (Arbetsförmedlingen)

The Swedish Council for Higher Education (Universitets- och högskolerådet)

studera.nu